PINK OUT

Tää koko kulunu viikko on sisältäny paljon pinkkiä ja hyvää yhteishenkeä. Eilen eli perjantaina kuitenki viikko huipentu Pink Out -gameen, joka oli viimeinen jefupeli pojille ja samalla viimeinen cheerleadingilta mulle. 

On ihan uskomatonta miten tähän koko juttuun jaksettiin panostaa. Koko Pink Outissa oli siis kyse siitä, että lisätään tietoisuutta rintasyövästä, kerätään rahaa syöpätutkimuksiin ja samalla tietysti kasvatetaan koulun yhteishenkeä. Käytävät oli koristeltu julisteilla ja koululta pysty ostamaan kaikenlaista pinkkiä tavaraa esimerkiks paitoja, rannekkeita, koruja, avaimenperiä yms. Ja täällä oikeesti kaikki myös osti niitä. Musta oli ihanaa miten ihmiset otti tän tosissaan ja niin moni pukeutu pinkkiin useempanaki päivänä. Tais olla niin että neljän vuoden aikana tää koulu on saanu kerättyä 22 000 dollaria syöpätutkimuksiin. 

 Meijän cheerteamilla oli tietysti myös tätä päivää varten teetetyt asut pompomeja myöten.

F-I-G-H-T, fight to be cancer free <3

 TEAM <3

 Vaikken edes oo amerikkalainen niin meinaan aina liikuttua ku ennen peliä pelaajat seisoo rivissä kentällä, cheerleaderit jonossa kentän laidalla ja katsojat yleisössä samalla kun toi orkesteri soittaa Star Spangled Banner (jonka muuten osaan jopa kaksäänisesti, kiitos kuoro) ja siitä tulee aina kylmät väreet.

 Illalla peliä oli kattomassa ihan hulluna porukkaa ja tunnelma oli upee. Peli oli tosi jännittävä ja puoliajalla oltiin varmoja että voitetaan ja sitte jossain viimesten 20 sekunnin aikana vastajoukkue sai touchdownin ja jäätiin pisteen päähän play offeista. Pelin jälkeen se innokas tunnelma oli ihan poissa ku kaikki itki: pelaajat ja niiden perheet, yleisö ja cheerleaderit. Kyllä siinä itelläki tuli vähä itku silmään ku tajus että tää oli myös mulle viimenen peli ikinä, jossa olin cheerleaderina. Muistan ku vasta mietin Suomessa että sitte ku mä meen vaihtoon niin mä haluun olla cheerleader. Muistan ku jouduin ekoissa peleissä jättämään paljon cheerejä väliin, koska en vielä osannu läheskään kaikkia ja halusin vaan niin paljon oppia ne. Ja nyt ne kaikki kaheksan viikkoa treenejä ja pelejä on jo ohi. Onhan se aika haikeeta :(

Vaikee kuvitella etten enää ikinä tee Fight Songia touchdownin jälkeen tai koe sitä fiilistä ku on tossa radalla ja kattoo sitä huutavaa yleisöä samalla ku ite huutaa jotain ja ei voi muuta ku hymyillä ku on niin onnellinen. Oon niin ilonen, että liityin tähän joukkueeseen ja pääsin kokemaan ton kaiken tunnelman noissa peleissä just niinku kuvittelinki. Nyt on eka "luku" mun vuodesta ohi, koska cheer oli kuitenki iso osa mun arkea joka päivä. Mutta samalla ku on haikeeta niin oon myös innoissani uusista lajeista... Nimittäin ens seasonille oon näillä näkymin ottamassa sekä Pomsin (tanssi) että Powerliftingin. 

Who are, who are, who are we?

We are, we are big bad green!

♥: Tanja

Life through my phone

Muutamia kuvia kuluneilta viikoilta sekalaisessa järjestyksessä:) 

 1. Viime perjantain matsin hairdo 2. Koulubussissa matkalla peliin viime perjantaina

1. Muutama viikko sitte ku oli vielä niin lämmintä että pidettiin tota cheerasua pelissä 2. Joka päivä yhtä ilosena ja etenki pirteenä treeneihin... No ei mutta usein vaikka väsyttää ennen treenejä ni siellä kyllä piristyy ja tykkään tosi paljon :) 3. Selfie 4. Melkeen koko team ekassa away gamessa

 1. Selfie again 2. Bonfire yhen vaihtarin luona pari viikkoa sitte. 3. Amerikkalainen kirkko. Mun hostperhe ei käy kirkossa, mutta olin yötä Tuvan luona ja ne käy joka sunnuntai plus vähän muutenki, joten aattelin että pakkohan mun on kokee ainaki kerran jenkkikirkko. Ei nyt kyllä ollu mikään erikoinen:D Mutta viime sunnuntaina olin tuolla kirkossa Youth Group tapaamisessa ja siellä Tuvan hostisä selitti jotain Raamatusta ja sitte me vaan syötiin ja leikittiin piilosta pimeessä kirkossa ja jostain syystä mulla oli aika hauskaa vaikken ehkä ihan ymmärtäny ton jutun pointtia. Mutta siellä sai ilmaseks ihan sikana ruokaa esim. tortilloja (syy miksei täällä voi olla lihoomatta edes vähän koska joka paikassa on aina tarjolla jotain ruokaa) 4. Sunnuntaiaamun kirkko

1. Torstaina oli mun hostmomin synttärit ja järjestettiin siskon kaa sille yllätys, nimittäin vietiin se silmät sidottuna sen lemppariravintolaan syömään. Se oli siitä erikoinen, että siellä valitaan raaka-aineet sillee buffet-tyylisesti, eli heitetään kulhoon raakana kaikki lihat, pastat, kasvikset yms ja sitte ne viedään sellaselle isolle hellalle jossa ne kokit paistaa sen annoksen minkä oot keränny. 2.  Kun näin, että ruokalistalla oli jälkkärinä friteerattuja Oreoita niin en mä voinu vastustaa. Ja nyt en voi enää tästä lähin ikinä olla ottamatta noita jos niitä on tarjolla koska noi oli jotain maailman epäterveellisintä parasta <3

Ihmiset varmaan kattoo ikkunoista ku käyn "lenkillä" mut pysähdyn vaan koko ajan ottamaan kuvia kaikesta. Mul on muutenki aina tyhmä olo ku kävelen esimerkiks kauppaan koska oon varmaan ainoo ihminen täällä joka kävelee kaduilla kun muut menee autolla joka paikkaan. Täällä ei siis myöskään oo suojateitä koska kukaan ei kävele, joten vihaan aina ku pitää ylittää tie vaan jostain ja kaikki autoilijat tuijottaa sillee "mitä ihmettä toi luulee tekevänsä?".

♥: Tanja

Tavallinen päivä

Mun arkipäivät on täällä tosi samanlaisia, koska koulu & cheer vie suurimman osan ajasta. Tänään yritin muistaa ottaa kuvia vähän koko ajan että voin kertoa millanen on mun perus arkipäivä. Tää on aika lähellä sitä mitä se on melkeen aina.

5.30 maissa soi herätyskello joka aamu. Kuulostaa ihan sairaan aikaselta jos vertaa siihen mitä normaalisti herään Suomessa, mutta tähän on jo ihan tottunu. 

 Noin 6.15 syön aamupalaa kun oon ensin valmistautunu sängystä nousuun about puol tuntia. Syön aina vähän sitä mitä on: muroja, puuroa, leipää tms. Tänään kuitenki panostin ja tein lämpimän leivän ku oli kerranki aineksia. 

 Aamupalan jälkeen laittaudun ja oon valmiina heti 7 jälkeen.

 7.20 maissa lähetään kouluun autolla. Sillon ku koulu alko oli aina valosaa ja kaunista aamusin. Nyt ei enää nää mitään. 

Ollaan koululla jo ennen 7.30, mutta yleensä istutaan mun siskon kanssa joku 5min autossa ennen ku mennään sisälle koska kumpikaan ei haluu mennä ulos kylmään:D Eka tunti on äikkää eli enkkua ja tonne luokkaan mennään aina paljon ennen ku tunti alkaa. Ja tunneilla on melkeen aina tosi itsenäistä työskentelyä joten se menee joskus myös tehdessä eri aineiden läksyjä yms tärkeitä juttuja. 

 Toka tunti on kuvista. Tähän mennessä ollaan vaan opiskeltu tunnistamaan eri artistien teoksia ja pidetty esitelmät. Mä pidin esitelmän Reidar Särestöniemestä ja nyt meijän piti valita omalta artistilta joku teos josta tehdään kaikkia eri versioita. 

Kolmas tunti on bilsaa jossa tehään yleensä vaan muistiinpanoja, paitsi tänään tehtiin kaikkia tollasia "kokeita" hermoihin liittyen. Tää on oikeestaan ainoo tunti, joka tuottaa vähän vaikeuksia välillä koska on niin paljon uusia outoja sanoja ja testejä on koko ajan. 

(Tässä välissä on ruokailu, jonka unohdin kuvata)

 Neljäs tunti on kuoroa, jossa alettiin tänään opettelemaan joululauluja joulukonserttia varten. Sen jälkeen on vielä matikka ja historia. 

 2.50pm ulos koulusta ja kotiin.

 Muutaman minuutin ajomatka...

 3.00pm oon kotona. 

 Tänään myös pitkästä aikaa tää yks kissa tuli vierailemaan. En tiiä kenen tää on tai onko kenenkään, mutta ollaan nimetty se Laylaks mun siskon kaa. 

 3.15pm teen jotain välipalaa ja otan koneen esiin läksyjä yms varten. Mulla on melkeen joka päivälle kunnon to do -lista asioista mitä pitää tehä ennen treenejä. En koskaan onnistu noudattamaan niitä kuten en tänäänkään, koska puhuin vaan Katjalle Whatsappissa koko sen ajan ku ois pitäny tehä hissan esseetä. Usein myös pelkän työmäärän ajatteleminen jo väsyttää joten otan vaan suosiolla päikkärit. 

 5.15pm cheerkamat kasaan ja takasin koululle

 5.30pm alkaa treenit

 7.30pm treenit loppuu ja tuun kotiin, jossa odottaa illallinen. Syödään joka ikinen ilta illallinen yhessä, mikä on musta kivaa. Illallisen jälkeen käyn suihkussa ja yleensä jatkan kaikkien niiden juttujen tekemistä, jotka skippasin koulun ja cheerin välissä. 

Ja vikana jos jaksan niin yritän lukea tätä kirjaa, koska äikässä pitää lukee joku vapaavalintainen romaani ja mä en oo oikeen edistyny tässä mun omassa.

10pm maissa yritän mennä nukkumaan, koska herätys on aina aikanen täällä.

♥: Tanja

Frankenmuth

Tuntuu et postasin viimeks sekuntti sitte koska aika menee täällä niin nopeesti, mutta siitäki on jo pari viikkoo! Nyt lupaan oikeesti alkaa kirjottamaan enemmän. Täällä vaan arki tuntuu jo niin tavalliselta arjelta eikä koko ajan jaksa ottaa kaikesta kuvia jos ei tapahdu mitään erikoista.
Tänään kuitenki tehtiin jotain tavallisesta poikkeavaa ja suunnattiin mun hostmumin, sen kaverin ja Tuvan kanssa Frankenmuth-nimiseen kaupunkiin viettämään päivää.

Ajomatka kesti pari tuntia ja meijän eka kohde oli... MAAILMAN SUURIN JOULUKAUPPA. 

 Olin vissiin liian innoissani tai jotain, koska koko vierailu alko sillä, että olin kävelemässä ton kuusen viereen ottamaan kuvaa tosta lumiukosta ja onnistuin kaatumaan suoraan tohon laatotukselle. Tietenki mul oli mun järkkäri kädessä ja siinä sekunnin sadasosassa ku tajusin kaatuvani yritin vaan kaikin keinoin suojella sitä ja ku makasin siin maassa niin muut kysy että onks kaikki hyvin ja sanoin vaan että "I'm okay but I don't know about my camera". Kamera selvis onneks myös mutta mun suojeluyrityksen ansiosta kädet ja kyynärpää oli verillä ja eiku customer serviceen hakemaan laastareita. Ja koska olihan tää aika vakava tapaturma ja laastareiden saaminen on myös iso juttu, meijän piti täyttää oikeen paperit siitä, miten, missä ja milloin tapaturma sattu, olinko kenties lääkkeiden vaikutuksen alaisena yms. Ja tarvittiin myös todistajia... Siin vaiheessa jo vähän nauratti koko touhu. Mutta kun oltiin varmaan se 45minuuttia säädetty niin voitiin vihdoin mennä sinne itse kauppaan...

 ...Mutta sitten todettiin, että ollaan liian nälkäsiä ja päätettiin mennä eka kaupungille syömään ja kiertelemään.

 Frankenmuth on siis saksalainen/saksalaismainen kaupunki, joten monet kyltit ja kauppojen nimet oli saksaks ja Saksan lippuja oli joka puolella. Ja väkisin tuli mieleen koko ajan mun paras kaveri joka on nyt Saksassa vaihdossa <3

 Kuten kuvista ehkä huomaa, syksy on saapunut Michiganiin!! Ja täällä on ihan sairaan kaunista! Tekee vaan mieli ottaa kuvia joka puusta ku niitä on niin paljon eri värisiä ja ahh tulee niin ihana fiilis pelkästään katellessa maisemia tähän aikaan vuodesta. Ei oo Suomessa musta näin kaunista syksyä.

 Sour Cream & Onion -ötököitä. Tuva ei uskonu että nää on oikeita?? Tottakai ne on.

 SUOMI!!! Nähtyäni nää elättelin jo toiveita, että oisin löytäny Fazeria jostain, mutta ei :( (vinkvink ikävä suklaata)

Minä & Kesu <3

Käytiin tuolla syömässä crepesejä (?) ja ei tosiaan ollu ihan mun päivä kun ton kaatumisen lisäks onnistuin pudottelemaan lattialle sitä mitä yritin syödä... Mutta ainaki saatiin muutamat naurut aikaseks mun kustannuksella tänään:D

 Ja sitten takaisin sinne Joulukauppaan...

 Tuolla oli ihan sairaasti noita kuusenkoristeita ja ne oli lajiteltu sillee kategorioihin niinku ruuat, jalkapallo, tanssi, eläimet, maat yms... Ja siis niitä oli ihan kaikenlaisia.

 Tää on vaan niin outoo nähä Suomijuttuja Amerikassa?!

 Onks normaalii jos tulee kotosa olo siitä ku näkee oman maan rahoja..?

 Isä sun suklaata!!

 Tuolla oli loppujen lopuks tosi paljon kaikkia juttuja myös Suomeks. Mutta olin aika pettyny ku ulkona oli kaikki liput Norjasta Brasiliaan, mutta EI Suomea vaikka Joulupukki nimenomaan on Suomesta.

Onnelliset oman maan lippujen löytäjät :) Miten voikaan tulla niin iloseks siitä kun löytää kaiken joulukrääsän keskeltä oman maan lipun 3 dollarilla? <3 Ton lisäks ostin myös mukin, joulukalenterin ja joulukaakaoo.

♥: Tanja