keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Waimanalo Beach




 Eilinen päivä alko aikasella herätyksellä, nimittäin suuntasin vapaaehtoiselle joogatunnille klo 7. En oo mikään joogafani ja oisin voinu nukkua pidempäänki, mutta ajattelin etten varmaan kovin montaa kertaa tuu enää joogaamaan rannalla Havajilla, joten päätin mennä. Meidän reilun 40:nen ihmisen porukasta meitä oli ehkä 15 joogaamassa.
Sen jälkeen suunnattiin jonnekki vuorelle, josta näki tosi hienosti tän paikan. Pysähdyttiin sinne vaan nopeesti ottamaan kuvat, koska siellä tuuli ihan sairaasti ja oli kylmä. Sen jälkeen suunnattiin Waimanalo Beachille.






 Kaunein hiekkaranta missä oon ikinä käyny! Kuvistaki varmaan näkee, että toi paikka oli tosi hieno, mutta livenä tietenki vielä kymmenen kertaa kauniimpi. Puhdas vaalee hiekka ja kirkkaan turkoosi vesi <3


 Vietettiin tuolla useita tunteja uiden, rannalla maaten, hulaa tanssien, nauraen, syöden, kuvaillen ja laulaen. Yhessä vaiheessa yks ohjaajista alko soittaa ukulelea ja laulamaan ja pikkuhiljaa alettiin kokoontua sen ympärille. Siinä ku kuunneltiin sitä laulua ja taustalla kuulu meren kohina ja turkoosit aallot vaahtos rantaan päin, niin mä vaan aattelin, että tällaset hetket on just niitä, jotka tekee elämästä onnellista ja jättää ihanat muistot mieleen.
 Kaiken kauneuden lisäks toi ranta oli myös aika syrjässä, joten oltiin melkeen ainoot ihmiset siellä. Tuolla ei ollu mitään aurinkotuoleja tai jätskikiskoja, vaan se oli täysin sellanen luonnollinen ja se teki siitä vielä kauniimman.

 Biitsipäivän jälkeen ajettiin vielä bussilla kattelemaan näköaloja ja oli taas vaihteeksi ihan hienon näköstä.

 Nicki Minajn Starships-video on kuvattu tuolla!




Illalla mentiin Honolulun Hard Rock Cafeen syömään, minkä jälkeen saatiin pari tuntia kierrellä vapaasti kaupungilla. Tykkään siitä miten paljon saadaan omatoimisesti täällä mennä, niin jokainen saa käyttää vapaa-aikansa miten haluaa. Me käytiin parin suomalaisen kanssa kaupoilla ja yhessä vaiheessa käveltiin viiden katuesiintyjän ohi, jotka viitto meille ja pyys jäämään yleisöks. Jäätiin uteliaisuudesta seisomaan siihen ja pian siihen kokoontu paljon ihmisiä ympärille. Ne oli siis 5 miestä, jotka esitti break dancea ja heitti kaikkea läppää koko ajan niin, että me kuoltiin nauruun siinä. Otin niistä videoo ja yhteiskuvaki oli pakko ottaa. Oli ihan super hauska esitys ja mun rakkaus tähän paikkaan ja ihmisiin vaan kasvo lisää tän päivän myötä.



♥: Tanja

tiistai 27. tammikuuta 2015

I fell in love with the Polynesian culture

En ees tiiä mistä alottaisin. Tää päivä oli ihan mahtava ja en voi muuta sanoa ku että oon jo nyt ihan rakastunu tähän kulttuuriin. Käytiin aamupäivällä sellasella "ananasfarmilla", jossa oli kaikkea mahollista ananasjuttua. Ei viivytty siellä kovinkaan kauaa, vaan mentiin pieneen rantakylään nimeltä Hale'iwa, jossa kierreltiin ja syötiin kuuluisat havajilaiset hampparit. Loppu päiväks ohjelmassa oli Polynesian Cultural Center, joka ei nyt suoraan sanottuna kuulostanu mitenkään erityisen innostavalta. Loppujen lopuks se osottautu joksiki ihan muuks ku mitä kuvittelin...




 Siellä ananaspaikassa pysty teettää ittelleen tollasen rannekkeen, jossa lukee oma nimi havajiks. Tanja on siis havajin kielellä Hau'Olimau, joka tarkottaa happy & cheerful. 





 Polynesian Cultural Center oli vähä niinku Disneyland, mutta noiden kulttuurilla ja ilman mitään huvipuistolaitteita. Tuolla oli siis esillä eri paikkoja, joissa tätä kulttuuria on Havajin lisäks, esimerkiks Fiji, Samoa, Tahiti jne. Päivä alko tollasella kanoottiparaatilla, jossa nää kyseiset kulttuurit esiinty ja se oli ihan sairaan siisti! Otin hirveesti videoita ja ajattelin yrittää koota jonku pidemmän videon tästä matkasta.
Ton lisäks käytiin mm. Hula-tanssitunnilla, jollain toisella tanssitunnilla jonka nimeä en muista, ukuleletunnilla, sekä katottiin pari esitystä, joissa noi ihmiset näytti kaikkia siistejä juttuja ja ne oli ihan sika hauskoja. Koko päivä oli täynnä naurua, kulttuuria, ystävällisiä ihmisä, alohaa ja maholoa. Ilta huipentu Ha-nimiseen loppushowhun (ha tarkottaa hengähdystä/hengitystä), joka oli ihan sairaan upee. Noi ihmiset esitti kaikkia tansseja ja lauluja, sekä teki kaikkee hullua tulen kanssa.



Tätä reissua on menny vasta pari päivää ja on ollu ihan täydellistä! Tästä päivästä varsinki jäi superhyvät fiilikset ja oon niin innoissani oppimaan lisää tästä kulttuurista ja koko paikasta. Täällä todellaki on sellanen yleinen rennon letkee fiilis ja kaikki on vaan ilosia. Tän matkan ohjaajatki on tosi cooleja ja rentoja ja must on kiva huomata, miten yhtenäistä tää meijän porukka täällä on. Muistan ku vuoden alussa Soft Landing Campilla kaikki oli oman maalaistensa kanssa ja puhu omaa kieltään toisin ku täällä: kaikki hengailee kaikkien kanssa ja koko ajan puhutaan englantia, vaikka oltais pelkästään suomalaiset keskenämme. Nyt oon ihan poikki ku kello on 12 illalla ja ollaan oltu jostaki klo 8 asti liikkeellä. Pakko siis mennä nukkumaan, koska huomenna pitää kuitenki jaksaa maata rannalla. Aloha!

♥: Tanja

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Aloha

 Näkymä hotellin parvekkeelta






 Havajille ollaan siis saavuttu ja ensimmäinen kokonainen päivä takana! Aamu alko suht aikasella herätyksellä, minkä jälkeen käveltiin kaupungin läpi rannalle. Meijän hotelli on tosi hieno ja sijaitsee ihan rannan ja pääkadun vieressä, eli shoppailumahollisuudetki on tässä ihan lähellä. Anyway siis mentiin rannalle, jossa meidän porukka (n. 45 henkilö) jaettiin kahteen ryhmään. Mun ryhmä meni ekaks katamaraaniristeilylle, jossa muuten bongattiin muutamia valaitaki, ja sen jälkeen oli surffitunti. Surffaus vaikutti niin helpolta kun harjoteltiin eka rannalla niiden lautojen kanssa, mutta siellä vedessä se vaatiki ihan yllättävän paljon tasapainoa, lihasvoimaa ja ajotuskykyä, vaikka oli kyse ihan pienistä aalloista. Kokeilin useita kertoja seisomaan nousemista, mutta about puolet kerroista kaaduin tai en edes päässy ylös asti. Se veden pohja oli täynnä jotain korallia/teräviä kiviä ja meitä neuvottiin, että älkää pudotko jalat edellä koska jos osutte, niin jalat hajoo. Ja mähän putosin sinne about joka kerta, joten jalat oli vähän verillä sen jälkeen. Oli tosi siistiä, mut on toi surffaus kyl ihan sika vaikeeta ja raskasta.

Ton jälkeen vaan hengattiin rannalla pari tuntia ja mä nukahdin samantien, koska alko vähän tää aikaero tuntumaan. Illalla käytiin ravintolassa ja kierreltiin vaan tätä kaupunkia. Tää paikka on vaan niin ihanan näkönen ettei mitään rajaa.

♥: Tanja


lauantai 24. tammikuuta 2015

New Semester

Nyt ku kirjottelen tätä postausta bilsan tunnilta, niin voin jo todeta, että 24 tunnin päästä istun jo koneessa matkalla Losiin, josta jatkan sitten matkaa Honoluluun. Niinku sanoinki jo edellisessä postauksessa, halusin tulla kirjottamaan vähän mun uudesta lukkarista ennen matkaa.

Tää viikko on siis ollu uutta semesteriä ja voin sanoa, ettei oo vähään aikaan tuntunu koulunkäynti näin rennolta täällä. En oo oikein miltään tunneilta saanu vielä edes läksyjä ja muutenkaan ei oo tuntunu kauheen rankalta. Ihan hyvä tosin, koska valitsin mun aineita myös sen perusteella, että tää jakso ois vähän rennompi. Kun kerta mikään muu ku enkku ei oo pakollinen, niin miks istuisin geometrian tunnilla, josta en tykkää yhtään ja opiskeltavat asiat ei edes mun mielestä liity geometriaan?
Mun nykyinen lukkari näyttää siis tältä:

ELAC 12:
Tää on ainoo pakollinen aine mulle, joten sama tunti oli viime jaksossa. Tykkään tästä tunnista koska a. siellä on senioreita eli mun ikäsiä ja vanhempia, joten se meno ei oo ihan niin lapsellista ku joillain tunneilla, ja b. koska siellä on muutenki kivoja tyyppejä. Tää tunti aiheutti suurinta stressiä viime semesterissä kun sana procrastinating tuli vähän liianki tutuks. Päätin tän jakson alkaessa ottaa uuden asenteen ja alottaa projektejen yms teko heti ku saadaan tietää niistä, eikä jättää kaikkea vikaan iltaan... 
Tällä viikolla ei oikeen olla tehty enkun tunnilla vielä mitään ja opettaja sanoki, että tää semester ei oo läheskään niin rankka meille senioreille. Kuulostaa ihan kivalta. Pakko muuten mainita: taisin kertoa, että sain siitä mun puheesta 97/100, mikä kuulostaa tosi hyvältä. Tänään saatiin kuitenki ne arvostelut niistä puheista ja huomasin, että mun oikee pistemäärä oli 87/100. Olin saanu 10 lisäpistettä pukeutumisesta. Nauratti vähän se, että saan lisäpisteitä siitä, että näytän normaalilta itteltäni. Täällä vaan ihmisten perusasu on yogapantsit ja huppari, eli jos sulla on farkut ja joku neule päällä, oot hyvin pukeutunut :) 

Multimedia Productions:
Oon tosi innoissani tästä tunnista, vaikka en tunne sieltä ketään. Nyt ekalla viikolla opiskeltiin vasta kaikkia eri kuvaustaktiikoita ja tapoja tehdä videosta kiinnostava, mutta ens viikolla aletaan kuvaamaan (tosin mä en oo täällä ens viikolla). Periaatteessa tällä kursilla siis opetellaan kuvaamaan ja editoimaan erilaisia videoita, mikä on musta ihan super kiinnostavaa. Jos ois käyny tän kurssin ekassa semesterissä, ois voinu nyt mennä sellaseen "parempaan" versioon tästä, eli tunnille, jossa kuvataan viikoittain ilmestyvää CMswag Updatea. Meijän koulussa käytetään siis paljon tätä termiä CMswag, ja joka viikko ne julkasee videon missä on kaikkia uutisia ja tapahtumia koululta. Muutenki kaikilla on CMswag-paitoja ja #cmswag on yleinen tagi kaikkialla. Mutta nyt meni jo ohi aiheen. Tiivistettynä siis odotan innolla, että päästään vauhtiin tällä kurssilla, koska se vaikuttaa tosi kivalta!
(EDIT: Pian sen jälkeen ku olin kirjottanu tän niin mut tultiin hakemaan haastatteluun seuraavan viikon CMswag Updatelle! Meitä ulkomaalaisia powerliftereitä haastateltiin ja olin niin awkward kameran edessä...)

Advanced Biology:
Tääkin tunti mulla oli viime jaksossa. Nyt kun ei enää käsitellä niitä kissoja, niin tää tunti tulee sisältämään ihan liikaa muistiinpanoja, testejä ja vaikeita termejä. Valitsin tän tunnin kuitenki vaan ihmisten ja yleisen ilmapiirin takia. Mutta tosiaan, sanottiin keskiviikkona hyvästit meijän kissoille, joiden kanssa oltiin vietetty varmaan jo useempi kuukausi. Meillä oli siis hautajaiset, joissa jokainen ryhmä piti koskettavan muistopuheen omalle kissalleen, minkä jälkeen ne kissat lähetettiin takas sinne mistä ne oli tulluki. Tarjolla oli tottakai myös kaikennäköstä ruokaa ja puheiden jälkeen syötiin ja katottiin Aristokatteja. Muistan, kuinka sillon aluks kukaan ei tyyliin halunnu edes koskee niihin kissoihin ja nyt se oli ihan perus rutiini, että mentiin aina tunnin alussa hakemaan se kissa (josta ei tosin ollu paljon enää jäljellä kun elimet oli poissa ja lopuks pääki auki kun oltiin sahattu ne jotta saatais aivot ulos) jääkaapista ja alettiin tutkimaan.


Yearbook:
Tän tilalla mul oli viime jaksossa kuoro ja vaikka tykkäsinki siitä, niin päätin, että mä haluun kokeilla jotain uutta. Yearbookkiin pitää normaalisti hakea hakemuksen kautta, mutta se opettaja anto mun tulla mukaan, koska tietää, että hallitsen enkun tarpeeks hyvin ja oon vastuullinen oppilas. Yllätyksenä tuli kuitenkin, ettei tällä tunnilla oikeestaan tehä oikeen mitään :D Lähinnä siks, että Yearbook on melkeen valmis jo tässä vaiheessa vuotta. Kuitenki se opettaja sano, että mä ja Mona (toinen vaihtari) saadaan tehä joku vaihtareiden osuus. Ihan kiva tunti ku voi ottaa rennosti ja ei oo läksyjä.

World History:
Tääkin tunti mulla oli jo viime jaksossa, enkä ois jatkanu sitä nyt, mutta vaihtoehtoina oli tää ja geometria. Tätä tuntia pitää kyl mun lempiope, mutta se tapa miten siellä opiskellaan jotenki ärsyttää:D

Art 2:
Viime jaksossa mulla oli Art 1, niin otin nyt ton seuraavan kurssin ihan vaan siks, että se on sellanen chilli tunti päivän lopuks. Ihan perus kuvista se on, ei mitään sen ihmeellisempää.


En ehtiny tollon bilsan tunnilla kirjottaa tätä postausta kokonaan loppuun, joten kirjottelen nyt täältä Detroitin lentokentältä. Vielä pitää tunti odottaa ennen ku pääsee koneeseen, mutta oon kyllä niin innoissani ettei mitään rajaa.

♥: Tanja

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Tää hymy, se ei hyydy

Ciao!
Mun todennäkösesti kannattais nyt olla nukkumassa eikä koneella, mutta ku ei väsytä yhtään ja viime kerrasta ku kirjotin on jo niin kauan, niin aattelin tulla nopee kertomaan kuulumisia.
Lyhyesti sanottuna tää viikko on ollu täynnä onnistumisen tunteita. Kulunu viikko oli ekan semesterin vika viikko, minkä takia se sisälsi myös paljon stressiä viimehetken koulutöistä. Suoriuduin kuitenki kunnialla kaikista kursseista (kaikista A paitsi historiasta B) ja voin hyvillä mielin alottaa uudet. Finalsit, eli loppukokeet oli ihan naurettavan helppoja verrattuna siihen, millasia kokeita Suomessa on joka jakson jälkeen. Matikka esimerkiks oli pelkkää monivalintaa ja se koe oli tismalleen sama ku kertausmoniste. Bilsassa meijän piti vielä kerran tunnistaa kaikki kissan lihakset ja verisuonet jne, ja siitä sain 83/100. Eniten ylpeyttä kuitenki aiheutti se kun sain siitä kauan jännitetystä enkun puheesta A:n, joka oli parempi ku mitä monet jenkit sai. Täällä ei tosin hirveen moni näytä tietävän mikä on puheen ja esitelmän ero.
Anyway, koulun lisäks saavutin powerliftingissä mun väliaikasen tavotteen penkissä (benching. Välikommentti: ajattelin aina, että se on esittämistä ku vaihtarit ei muista sanoja suomeks, mut voin sanoo, että tää kirjottaminen tuottaa joka kerta vaikeuksia kun en oikeesti muista tai edes tiedä kunnon käännöksiä joillekki ilmasuille), mikä sai mut ihan yli-iloseks. Vaikka tosin useemmin tuntuu siltä, ettei oikeen mikään onnistu.
Tollasten ns. oikeiden onnistumisten lisäks mulla oli sellanen yleisen onnistunu olo koko viikosta. En tiiä onko se vaan sitä, että kuvittelee, koska tietää että niin käy suurimmalla osalla, mutta mun mielestä voin jo nyt huomata sen kuinka vaihtovuoden toka puolisko tuntuu sujuvan paremmin ku eka. Jotenki tuntuu, että tällä viikolla jokainen päivä oli (kaikesta koulustressistä huolimatta) hyvä päivä ja olin paljon pirteempi ja sosiaalisempi koulussa.

 Näin me opiskellaan historiaa. Ei oikeen koskaan tehä noita projekteja 100% tosissaan Tuvan kanssa. Saadaan kuitenki aina täydet, kuten tostaki ylläolevasta jutusta saatiin 15/15. Meijän piti vähän aikaa sitte tehä renesanssista vapaamuotonen projekti ja me tehtiin räppi Anaconda-biisiin, mutta sanotettiin se uudestaan kertomaan renesanssista. Saatiin siitäki A.


Nyt kun on alkanu luistamaan kaikki niin hyvin, niin yritän ottaa tästä vielä enemmän iloa irti ja elää hetkessä. Vähän täytyy kuitenki jo suunnitella tulevaa, nimittäin oon tässä pari päivää käyttäny selailemalla työpaikkoja ens kesälle. Mun on pakko saada töitä, mutta sitä vähän vaikeuttaa se, että oon täällä ja jos vaikka nappais niin ei ainakaan pääse haastatteluihin... Mutta kattoo nyt.

Huomenna alkaakin siis uus semester ja oon kyllä tosi ilonen siitä. Koulu tulee olemaan varmaan tosi erilaista, kun tunnit on ihan eri ku mitä tähän mennessä on ollu. Yritän tulla heti muutaman päivän jälkeen kertomaan mun uusista tunneista ja siitä seuraavat postaukset tuleeki jo varmaan Havajilta!

♥: Tanja

perjantai 9. tammikuuta 2015

Katse eteen ja suupielet ylöspäin

Oonko vähän kuunnellu tota Elastisen uutta biisiä? Ei mut oikeesti, toi lause kuvaa just sitä millä asenteella mennään kevättä kohti! Just nyt mulla on sellanen tosi odottavainen ja innokas fiilis, koska semester vaihtuu viikon päästä, mikä tarkottaa sitä, että sanon heipat mm. geometrialle (joka ei oo geometriaa nähnykään, varsinkaan lukiotason) ja saan muidenkin vanhojen aineiden tilalle muutamia uusia :) Toisaalta tulee olemaan outoa, kun ei ookkaan enää ne samat tunnit ja ihmiset, joihin on tottunut näiden 5 kuukauden aikana. Jotenki vaan miellyttää se ajatus, että mun toinen puolisko vuodesta tulee koulun suhteen olemaan paljon rennompi ku eka. 

Muutaki jännittävää on tapahtumassa... Nimittäin tasan kahden viikon päästä lennän Havajille viikoks. En voi sanoin kuvailla kuinka innostunu oon, mutta en voi myöskään tajuta, että se tapahtuu jo niin pian. En malta oottaa, että pääsen sinne paratiisiin plus kaiken lisäks nään muutaman Suomitytön, ketä tiedän, sekä Heinin, jonka mä vasta hyvästelin koululla elokuussa. Tai siltä se tuntuu, vaikka siitäki on jo 5 kuukautta. 

Pakko mainita vielä, että tänään meillä oli talven eka snow day, eli vapaata koulusta sään takia. Aina ku on luvattu lunta tai muuten huonoa säätä, kaikki spekuloi koulussa että "tuleekohan snowday" ja puolet opettajista on jo ihan varmoja, ettei seuraavana päivänä oo koulua ja toiset taas väittää kiven kovaa, että on ja varmasti päästään opiskelemaan. Tää tuo aina pientä lisäjännitystä elämään ku ei voi tietää, että onko seuraavana päivänä koulua vai ei. Muutamana aamuna oon heränny ja sormet ristissä käyny kattomassa netistä koulujen aukiolotilanteen ja pettyneenä menny kouluun koska snow dayta ei oo tullu :D Eilen illalla kuitenki olin pienen stressin vallottamana kirjottelemassa mun 5 sivun esseetä ja valmistelemassa puhetta, kun yheksän jälkeen tuli viesti että "Central Montcalm Public School Closed". Voi sitä ilon määrää kun ei tarvinnukaan jatkaa väkisin sitä esseetä ja sai ottaa vaan iisisti. Tuli kyllä ihan täydellisenä hetkenä tää snow day. 






 Nää ylläolevat kuvat on Uudeltavuodelta, josta tajusin etten oo kirjottanu mitään. Mentiin siis mun siskon, Monan ja Tuvan kanssa Grand Rapidsiin sellaseen julkiseen tapahtumaan, jossa oli konsertti ja Ball Drop. Konsertti kesti 5 tuntia, ja voin sanoa, että oli pikkasen kylmä (täällä on alkanu olee nyt joka päivä sellasta n. -15 celsiusta). Konsertissa esiinty joitain random bandeja, mutta sitte oli myös Cobra Starship, tosin en mä niiltäkään tiedä ku kaks biisiä. Oli kuitenki hauskaa tehä jotain tollasta erilaista uuveenä! Konsertin jälkeen oltiin kaikki ihan syväjäässä ja kuoltiin nälkään, joten mentiin Ihoppiin syömään. Se on kuulemma tosi kuuluisa pannukakkupaikka, mutten ite kyllä ollu koskaan kuulukkaan :D Mutta mun vuoden 2015 ensimmäinen ateria oli siis tollanen varmaan 4500 kaloria sisältävä french toast annos, joka oli muuten ihan sairaan hyvää.
 
1. Mun tän viikon ohjelmaa joka päivä 2. Ei oo muuten Suomisuklaat maistunu koskaan ennen näin hyvältä <3 3. Skypetin tokan kerran perheen kaa. Koiratki oli mukana ja niitä vasta ikävä tuliki <3

Mulla on jääny tohon Days Until -laskuriin se päivä, kun lähin Suomesta, enkä oo raaskinu ottaa sitä pois koska on tavallaan kiva nähdä koko ajan kuinka monta päivää on ollu täällä. Ja nyt on tosiaan vaihtovuoden puoliväliki saavutettu. Ihan hullua. Kaikki aina sanoo, että vaihtovuoden toka puolisko menee tosi nopeesti, mutta entä jos se eka puoliki meni jo hetkessä ohi?

Oon muuten pahoillani etten oo kirjotellu tänne pitkään aikaan. Uudenvuoden jälkeen ei vaan jostain syystä oo ollu minkäänlaista motivaatioo ja en kyllä oo suoraan sanoen paljon aikaa käyttäny muutenkaan koneella muuta ku esseiden kirjottamiseen. Tosiaan kun se semester vaihtuu ihan just, niin varsinki enkussa meillä on tosi paljon kaikkia projekteja/esseitä. Oishan mulla ollu kahen viikon lomalla aikaa hoitaa koulujuttuja pois alta, mutta miks käyttää lomaa siihen kun kaiken voi jättää myös vikalle illalle?

Hyvää uuttavuotta 2015 vielä kaikille sinne Suomeen! Nyt voi jo sanoa, että tänä vuonna nähdään:) 

♥: Tanja