Hakuprosessi

Nyt kun ei oo siitä itse vaihdosta vieläkään kirjotettavaa niin aattelin vähän kertoa koko vaihtoonhakuprosessista. Tää postaus on kuvaton ja tylsä varmaan niille, jotka ei oo vaihtoon hakemassa joten voitte skipata tän jos ei kiinnosta. Jollekki tästä voi kuitenki ehkä olla hyötyä. Vaihtoon ei siis ihan vaan lähetä, vaan se vaatii ihan hirveesti valmisteluja ja ne alotetaan usein jo about vuosi aikasemmin kun vaihtoon lähetään. 

1. Järjestön valitseminen

Tätä tietysti kannattaa miettiä aika tarkkaan, että minkä järjestön kautta haluaa mennä. Eri järjestöt tarjoaa mahdollisuutta vaihtoon eri maissa ja niihin sisältyy eri juttuja. Esimerkiks Exploriuksella on NYCissä 5 päivän Soft Landing Camp alussa ja lopuksi mennään Washingtoniin, mitä taas ei muut järjestöt tarjoo (tai en ainakaan tiiä?). Tietty hinnatki vaihtelee jonkin verran ja just se, että mitä se sisältää. Mulla esimerkiks Up Education oli toinen vaihtoehto ja ihan hyvältä vaikuttikin, mutta päädyin Exploriukseen halvemman hinnan takia ja toisaalta myös sen, että Exploriuksen kautta lähtö on aika helppoa kun kaikki viisumihaastattelut sun muut järjestetään sun puolesta ja ilmestyt vaan ite paikalle ku pyydetään. Ja järjestö hoitaa kaikkien lentojen varaamiset yms joten ite ei tarvi miettii noita yhtään. Ja toisaalta valehtelisin jos väittäisin ettei se 5 päivää New Yorkissa houkutellu yhtään.

2. Haastattelu

Sillon ku päätin että lähen vaihtoon, lähetin sellasen ihan vaan perustiedot sisältävän "hakemuksen" molemmille järjestöille mitä mietin ja niistä otettiin heti yhteyttä ja ehdotettiin haastatteluaikaa. Haastattelu kuulostaa pelottavalta mut ne oli molemmat tosi rentoja. Up Educationin haastattelu oli ekana ja jännitin sitä ihan sikana, mutta loppujen lopuks se oliki vaan ravintolaillallinen, jossa se haastattelija kerto järjestöstä niitä juttuja. Exploriuksen haastattelu oli vähän sen jälkeen ja olin haastattelijan kanssa kahvilassa. Koko juttu kesti ehkä puol tuntia ja sisälsi muutaman kysymksen "enkkuosion" joka ei todellakaan oo mikään vaikee. Siinä oli myös lopuks sellanen pieni monivalinta testi, jossa oli jotain ihan perus juttuja enkuks. Haastattelun jälkeen piti odottaa hyväksymiskirjettä, mutta kyllä jo sitä ennen osas ymmärtää että on saanu paikan:) 

3. Hakupaketti

Tää oli stressaavin vaihe koko prosessissa. Mä vielä olin tosi tyhmä, enkä tajunnu alottaa hakupaketin tekoa heti kun se ois ollu mahollista. Sain siis hyväksymisen jälkeen tunnukset johonkin nettisivustoon ja aattelin, että se on vaan joku juttu jota tarvitaan jossain vaiheessa. No, joskus kahen viikon jälkeen tajusin mennä kattoo mikä se sivusto oli ja hups, se oliki se sähköinen hakupaketti. Siinä vaiheessa tajusin, että ois voinu aikasemmin kattoo mikä se oli ku nyt oli menny jo kaks viikkoa hukkaan:D Muutenkin vinkkinä kaikille tuleville vaihtareille: aloita hakupaketin teko heti. Luulet, että ehit tekemään kaiken rauhassa, mutta jossain vaiheessa tajuut kuitenki, että tulee ihan hirvee kiire. Hakupaketti sisältää tietenki kaikki tiedot susta ittestäs ja sun pitää kertoa ittestäs kaikenlaista ja laittaa kuvia. Se on se helppo osa, mutta sitte on myös ne kaikenmaailman lääkärintarkastukset ja se rokotusrumba. Ja koululta pitää käydä pyytelemässä suosituksia ja todistuksia. Ja parasta on se ku luulet, että lääkäriosio on hoidettu, mutta huomaatki, että sitä varten pitää myös testauttaa onko sulla tuberkuloosi. Ja sen takia joudut menemään keuhkoröntgeniin. 

Kyllä sitä pari kertaa meinas itku tulla (ja tuliki) ku meni hermot siihen, että koko ajan jotain puuttu. 

Alotin hakupaketin tekemisen ehkä loka- tai marraskuussa ja tammikuun alussa oli deadline. Kaikkien lääkäri- ja rokotusaikojen saaminen veny kuitenki ja lopulta soitin Exploriukselle, että tartten lisäaikaa. Sain sen kyllä valmiiks seuraavaan deadlineen mennessä ja huokasin helpotuksesta. Mutta eiköhän sitte parin viikon päästä tullu taas lista asioista mitä vieläki puuttu. Kun olin saanu ne hoidettua, niin aattelin että nyt on valmis. Ja niin oliki tarpeeks valmis siihen, että mulle alettiin ettiä perhettä. Mutta vielä joskus ihan loppukeväästä/alkukesästä tuli viestiä että "sulta puuttuu muuten vielä tämä ja tämä rokotus"...

Hakupaketin teko oli ja on varmasti kaikilla enemmän tai vähemmän säätöä, eikä siltä voi välttyä, ettei joku menis jollain tavalla pieleen, joten edelleen: aloita heti.

4. Odottelu

Kun se hakupaketti sitte joskus oltiin vihdoin saatu 100% valmiiksi, oli odottelun vuoro. Ja sitä odottelua kesti monta kuukautta, sillä sain hostperheen 1.7. Se ois tietysti voinu tulla koska vaan, joten aina ku tuli sähköposti ni mietti vaan että "oisko nyt tullu sijotustiedot". 

Talvella oli myös sellanen ku Eltis-testi, jossa testattiin vähän kielitaitoa ja se piti päästä läpi. Musta se oli ihan ylihelppo, mutta jos ei päässy läpi niin sai uusia niin monta kertaa että pääsi. Talvella/keväällä oli myös Get Ready -tapaamisia ja infotilaisuus, jossa käsiteltiin kaiken maailman juttuja vaihtoon liittyen. Kesäkuussa oli viisumihaastattelu (siis "haastattelu", jossa kysyttiin yks kysymys ja se oli vanhempien ammatit), joka oli ihan nopee ja helppo juttu. Sen jälkeen ollaanki jo siinä viimesessä vaiheessa ennen itse vaihtovuotta, eli nyt pitää hoitaa käytännönvalmistelut kuten pakkaaminen, tuliaisten osto ym asioiden hankinta. 

Tää on pitkä prosessi, ja sen takia onki vaikee tajuta, että kohta sinne Jenkkeihin ollaan jo lähössä ku jotenki tätä on vaan valmisteltu niin kauan. Ei oo kuitenkaan mikään ylitsepääsemätön juttu, varsinkaan jos alottaa asiat oikeesti ajoissa. 

Päivälaskuri näyttää nyt 10 päivää enkä oikeesti jaksa oottaa... Tuntuu turhalta vaan olla täällä ku muut on jo koulussa. Mielummin joko eläisin normi arkee täällä tai oisin jo Jenkeissä mut tällanen turha oleskelu turhauttaa:D Sitäpaitsi must tuntuu että 90% vaihtareista on jo lähteny. Ei tässä auta nyt muu ku ootella. Kohtahan mä kuitenki jo löydän itteni lentokentältä ja mietin että mihin tää aika meni ku sitä piti olla niin paljon. 

♥: Tanja