It's almost time for goodbyes

Tasan kolmen viikon päästä mä astun koneeseen ja suuntaan kohti New Yorkia ja sen jälkeen Michigania. Tasan kuukauden päästä mulla alkaa oman lukion sijaan amerikkalainen High School. Huomenna mä joudun jo sanomaan ekat surulliset heipat kun mun paras kaveri lähtee omalle vuoden matkallensa Saksaan.

Kuten siis sanoin jo, mulla on lähtö 21 päivän päästä ja no, se tuntuu vielä pitkältä ajalta mutta tiiän, että aika tulee silti loppumaan kesken. Henkisesti oon jo tosi paljon valmistautunut lähtöön ja koko vuoteen, mutta kaikki käytännön asiat onki sitten vähän hoitamatta vielä :D 

Niille jotka ei ole kuullut, niin olen siis saanut perheen Stanton-nimisestä pikkukaupungista Michiganin osavaltiosta. Stanton sijaitsee aika keskellä Michigania, joka taas on aika pieni osavaltio verrattuna moniin muihin, joten melkeempä joka paikkaan pääsee autolla.

Mun perheeseen kuuluu hostäiti ja mun itteni ikäinen sisko, sekä kissa. En hirveesti tiedä mun paikasta mitään paitsi sen, että se on tosiaan aika pieni ja asun Mäkkärin vieressä. 

Koulussa on noin 500 oppilasta, mikä on aika pieni Amerikan mittakaavassa. Ite oon kuitenki super tyytyväinen (ja innoissani) tosta koulusta, koska se vaikuttaa tosi mielenkiintoselta ja kivalta paikalta.

Ajattelin alottaa koulussa cheerleadingin koska onhan se niin jenkkiä ku voi olla. Se on siis syyslaji eli treenejä/esiintymisiä on ainaki sen ajan ku football-kausi on meneillään. Sitte ku se loppuu ni ajattelin ehkä jatkaa tanssimista jos joku sopiva tanssikoulu löytyy. 

Koko kesäloma on menny hirveetä vauhtia ohi ja vaihto on pyöriny valehtelematta koko ajan päässä. Just puhuttiin kaverin kanssa siitä, kuinka vaihto vaan automaattisesti tulee aina puheeksi nyt kun se on niin ajankohtasta, tilanteesta ja ihmisistä riippumatta. En tosin vieläkään oikeen tajuu, että oon oikeesti lähdössä. Vähän lähdön tunnelmaa oon saanut kaverin läksiäisistä, tietyistä biiseistä ja jo lähteneiden vaihtareiden kuvista ja kertomuksista. Mutta kai sen oikeesti tajuaa vasta sitten kun on mennyt turvatarkastuksesta läpi ja sanonu heipat Suomi-elämälle.

                                                                 ♥: Tanja