Snoball & Synttärit

Tajusin, että Snoballista on jo muutama viikko, mutten koskaan julkassu niistä oikein kuvia. Laittautumisen yhteydessä otettiin tietysti noin 3000 kuvaa, mutta itse tansseista ei luonnollisesti oo kuvia kun ei niistä näkis mitään (paitsi on mulla photobooth-kuvia, mutta ne on hyvässä tallessa jossain). 

 Voi miksei ulkona syöminen voi Suomessaki olla näin halpaa? Suomessa ku menee kavereiden kanssa ulos syömään niin Mäkkäri on tyyliin ainoo vaihtoehto, kun taas täällä voi ihan hyvin mennä silloin tällöin ihan ravintolaan kun hinnat on todellaki paljon sopivammat.

Jälkkäriksi churroja!!

Ja nyt vielä lisää ruokakuvia, mutta nää kuvat on mun 18-vuotissynttäreiltä maanantailta. Koulun jälkeen hostsisko vei mut yllätykseksi leffaan kattomaan Get Hard, minkä jälkeen tultiin kotiin jossa mua odotti pieni yllätys. Mom, Mona ja Tuva oli koristellu taloa synttäriteemaisesti ja valmistanut illallisen. Syötiin fajitaksia, momin tekemää täytekakkua (johon äiti oli antanu reseptin, koska täällä ei tyyliin tiedetä mikä on täytekakku. Kakut on aina sellasia yksikerroksisia jossa on kilo jotain frostingia päällä), sekä momin itse tekemiä friteerattuja Oreoita. Oli muuten sairaan hyviä ja maistu tismalleen samalta kun ravintolassa! Pakko kokeilla noita joskus kotona, tosin en muista myydäänkö Oreoita Suomessa. 

 Tää kortti oli ihan paras! Kuvastaa vähän liikaaki mua...

Ei nyt ollu mikään hirveen pitkä postaus, mutta teki mieli tulla kirjottelemaan jotain ja laittamaan kuvia :) Nyt on tosi ilonen fiilis, sillä huomenna on enää yks koulupäivä, minkä jälkeen alkaa 10 päivän Spring Break. Mennään ke-su UP:hin, eli Michiganin pohjoisosaan, mitä ootan tosi innolla, koska on kiva päästä taas vähä näkee muitakin paikkoja kun tätä meijän kotialuetta. Siellä on myös paljon suomalaisuutta näkyvissä, kuten mm. Finlandia University. Mutta niistä kirjottelen sitten sen jälkeen! Ennen tota reissua on kuitenkin Pääsiäinen ja muutama vapaapäivä ihan täällä kotona, joten suunniteltiin vähän hostsiskon kanssa, että mentäis yhteen jättimäiseen outlet malliin muutaman tunnin päähän... Nyt kuitenkin, moikka! 

♥: Tanja

Every day above ground is a great day, remember that

2 viikkoo sit viimeks kirjottanu... hups. Laitan nyt kuvia parilta kuluneelta viikolta :) 

 Ensimmäisessä track & field - meetissä! En tosin kisannut mun selän takia, enkä kyllä tuu kisaamaankaan nimittäin lauantaisen lääkärikäynnin jälkeen ei paljon trackia tehä... Toivon niin paljon, että mun selkä lähtis paranemaan, että voisin edes parilla vikalla viikolla olla mukana treeneissä. En tiiä miten kulutan mun päivät nyt kun kaikilla kavereilla on koulun jälkeen treenit ja mulla on urheilukielto. Ps. toi meet pidettiin GVSU:lla, eli yhellä isolla yliopistolla kaupungissa ja ei vitsi tuli taas hinku että pääsis joskus kokemaan jenkkien yliopistoelämää jossain isossa paikassa...

 Andre <3

Tehtiin Art-tunnilla tällasia teippi-ihmisiä, joita oli muuten sika hauska tehä. Tässä näkyy mun ja Marcellan työ...

 ...ja tässä näkyy miten sitä tehtiin. 

 Oonko maininnu, että täällä on ihan perus se että on itsepalvelukassat kaikissa Walmarteissa ja Meijereissä yms. 

 Ihan pikkunen karkkipussi...

 Ihana auringonnousu tänään klo 7.30 matkalla kouluun

 Jos ikinä joku menee jenkkeihin, menkää Cold Stoneen. Maailman parasta jätskiä. Ihan sika kallista, mutta ihan sika hyvää.

French vanilla ice cream + brownies + peanut butter cups + fudge = <3

Minä ja Mona pari viikkoa sitten blackout korispelissä.

 Viime viikolla koulussa pidettiin Educational Showcase, jonne siis tuli kaikkien vanhempia ja muitakin ihmisiä. Seinät oli täynnä oppilaiden tekemää taidetta jota ihmiset sai ihastella ja ostaakin. Sen lisäks oli kuorokonserttia ja infoa eri urheilumahdollisuuksista. Jokaisella vaihtarilla oli myös omaan kulttuuriin liittyvä standi ja koska mä oon ainoo suomalainen, sain suunnitella sen ihan ite. 

 Snoballiin laittautumista

 Posterin valmistelua! Tein siis sinne Educational Showcaseen mun Suomi-standille ison posterin, jossa oli kaikkia kuvia ja random infoa Suomesta. Tosi moni pysähty kattomaan ja juttelemaan, ja musta oli ihan sairaan hauskaa selittää kaikkia noita juttuja :D Jotkut rohkeni jopa yrittämään sanoa "lentokonesuihkuturbiiniapumekaanikkoaliupseerioppilas", mutta amerikkalaisten suusta se kuulosti lähinnä "soijafspgjahpjhTURBINEdspjaogjhpojh". 

Mulla kävi myös yks hauska sattuma tollon. Yks vanhempi nainen pysähty mun standille lukemaan tota posteria ja hetken luettuaan sanoi jotain että "great job!" ja kiittelin tietysti. Jotain alettiin juttelemaan ja hän kehui mun työtä jne, kunnes jossain vaiheessa yhtäkkiä hän sanoi "Yeah I'm from Helsinki." Vastasin, että

"Wait what. Are you Finnish?"

 "Yes." 

"So do you like speak finnish..?"

"Yes."

"MÄKI OON SUOMALAINEN"

Ja siinä tuli molemmilla sellanen mitä ihmettä - hetki enkä tuntunu saavan sanotuks mitään ku suomen puhuminen livenä tuntu ihan ylikiusalliselta. Juteltiin ihan kaikenlaista ja lopuksi hän vielä kysy saako halin ja tietenki sai. Oli ihan super outoa/kivaa/hauskaa/randomia tavata suomalainen ihan sattumalta, mutta tulin sen jälkeen tosi hyvälle mielelle:)

♥: Tanja

Live through my phone

 1. Menin viime viikonloppuna Tuvan luo kun niillä on minifarmi, jossa on vuohia ja kanoja ja ne vuohet oli saanu vauvoja lauantaina! Oli oikeesti maailman söpöimpiä eläviä asioita mitä oon ikinä nähny... 2. <3

 1. Cat 2. Cat

 Mun siskolla oli synttärit tän kuun alussa, joten mentiin syömään Mongolian BBQ-ravintolaan. Syy, miks mentiin just tonne oli noi friteeratut oreot... Joku ehkä muistaa ku sillon syksyllä kerroin kuinka maistoin noita ja ne oli taivaallisia. Oli edelleen ihan sairaan hyviä ja vielä kerran ainaki noita tulee syötyä, kun mennään munki synttäreinä tonne...

 1. Kuvistyö jonka vihdoin sain valmiiks useemman viikon jälkeen 2. Sain vikana peli-iltana kukkia mun "poms sisteriltä" ja nyt ne tuo mun huoneeseen ihanan keväisen fiiliksen 3. Niinku opettaja jo jakson alussa lupas, tää semester ei oo enkussa/äikässä todellakaan niin rankka ja työntäyteinen ku ykkösjakso. Sillon me tehtiin koko ajan kaikkia isoja ja sekalaisia projekteja ja kaikki kasaantu päällekkäin. Nyt ollaan tän parin kuukauden aikana kirjotettu yks essee ja luettu tota kirjaa :D

 1. Marcella & minä 2. Jonain peli-iltana ku mun selfietikku oli taas hyvässä käytössä 

1. Powerlifting fiilistelyä 2. Joukkueen edustus! Meitä oli tollon vaan 6 ja kaikki oli tyttöjä 3. Deadlift 

 Sen 9 tunnin seisomisen ja painojen nostelun jälkeen oltiin ihan sairaan väsyneitä ja nälkäsiä, joten pysähdyttiin kotimatkalla Steak & Shake -nimiseen ravintolaan syömään. Oli ihan sika kivan tyylinen paikka ja ruoka oli tosi halpaa. Jälkkäriks oli tietty pakko ottaa Oreo milkshake

 Viime sunnuntaina oli iso vaihtareiden tapaaminen, jonne piti valmistaa jotain ruokaa omasta maasta. Ite heräsin sunnuntaiaamuna leipomaan korvapuusteja, koska olin niiden valmistamista harjotellu jo sillon jouluaattona plus mulla oli vielä jäljellä mummon lähettämää kardemummaa. Tuli ihan sairaan hyviä, tosin siellä itse tapaamisessa en saanu ittelleni yhtäkään kun kaikki ruoka katos niin nopeesti. Siellä oli siis ruokaa ihan kaikkialta: Thaimaasta, Kiinasta, Brasiliasta, Espanjasta, Meksikosta, Norjasta, Tanskasta, Suomesta... jne. 

Tajusin etten oo kellekään tainnu kertoa, mutta siis Powerlifting ja Pomshan loppui jo (nyyh) ja kevätlajit on alotettu. Vaihtoehdot on aika vähäiset: track&field ja softball. Arvatkaa kumman valitsin... Kumpikaan ei kyllä yhtään erityisemmin kiinnosta mua ja ajattelinki jo kauan, etten aikois tehä mitään lajia keväällä. Tajusin kuitenki vähän aikaa sitte, että mun on pakko valita jompikumpi laji, koska koulusta kotiin tuleminen joka päivä ei oo vaihtoehto. Täällä kuitenki niin suuri osa on jossain lajissa mukana, että enemmän aktiviteettia ja hauskuutta elämään saa jos on itekki osana jotain. 

Mutta siis niin, omaksi lajiksi valitsin... track&field. En ymmärrä miten oon tässä tilanteessa: oon ala-asteen joka vuotisten yleisurheilukisojen seurauksena vihannu kyseistä lajia, mutta jotenki nyt oon ihan semi odottavainen sen suhteen. Meillä on nyt kahet treenit takana ja voin sanoa, että jo ensimmäisten alkulämppien jälkeen oli sellanen fiilis, että treenit vedetty. Ulkona on vielä lunta (tosin ihan sika vähän, koska se on sulanu tosi paljon ihan parissa päivässä!!), joten ollaan juostu sisällä koulussa ja mm. tehty sprinttejä käytävillä. Ens viikolla kuulemma mennään jo ulos, jos vähän lämpenee! 

♥: Tanja

Powerlifting meet

Eilen oli se "huipennus" tälle meijän powerliftingkaudelle, eli regional meet, josta sitte parhaimmat qualified for state (sori tää finglish, mutta en ihan oikeesti osaa kääntää tota Suomeks järkevästi).

Lähettiin aamulla klo 5:30 ajamaan kohti Mona Shores -nimistä paikkaa, jossa nää kisat pidettiin. Kaikki oli menny edellisenä iltana super ajoissa nukkumaan, mutta silti toi parin tunnin ajomatka vierähti myös torkkuessa. Kisaamisen piti alkaa 9:30 ja ajattelin, että koko homma olis parissa tunnissa ohi, mutta ei ihan menny niin. Aloitus veny ja päivä meni niin pitkäks, että illan suunnitelmat jouduttiin perumaan.

 Paikalla oli 400 lifteriä. Tohon joukkoon siis mahtu kaikenlaisia ja tasosia tyyppejä, ihan alottelijoista sellasiin tyttöihin, jotka kyykkäs 300lbs...:D Tosi monilla kouluilla oli isot joukkueet, joissa kaikki oli kunnon puntteja, joten välillä tuli vähän sellanen olo että kuulutaanko me ihan tänne. Mutta loppujen lopuks sillä, paljonko kyykkäsit tai nostit ei ollu mitään väliä, koska toi oli kokemuksena niin erilainen ja kiva.

Kisat pidettiin siis Mona Shores High Schoolin liikkasalissa, jossa oli 8 platformia ja niihin meijät kisaajat oli jaettu painoluokan mukaan. Jokainen sitte vuorollaan meni aina tekemään suorituksensa, jotka oli siis 3xkyykky, penkki ja maastaveto. Oli muuten aika hauskaa kun mun vuoron tullessa niiden piti sanoa mun nimi ja ne oli ihan että "Tanja Terra..aojdgap..fdml". Sanoin vaan, että pelkkä Tanja riittää niin tiiän, että kyse on musta. Pisteet niille kuitenki yrityksestä! Koulussa kun mun nimeä välillä kuulutetaan, niin se on aina "Tanja the exchange student". Musta on ihan kiva, että kutsutaan nimellä eikä millään vaihtaritittelillä. Ja vaikka luulis, että Tanja olis suht helposti ymmärrettävä kansainvälinen nimi, niin kyllä siitäki on kuultu mitä oudoimpia väännöksiä.

 Teamin kainsainvälinen vahvistus: Saksa, Ecuador, Suomi & Brasilia! 

 Eilisen kisaajat meijän teamista! Tässä ei ollu kaikkia, koska puolet oli kisaamassa muutama viikko sitten, sillon ku mä olin Havajilla.

Don't cha wish your girlfriend could lift like me? 

Kuten mainitsinki jo alussa, päivä ei todellakaan ollu ohi parissa tunnissa. Vietettiin jopa 9 tuntia tuolla ja siinä vaiheessa ku piti niitä vikoja maastavetoja mennä nostelemaan niin alko jo jalat olemaan kuolleita ihan pelkästä seisoskelusta. Lopuksi oli vielä palkintojen jako, ja meijän porukasta yks tyttö pääsi kisaamaan stateen ja voitti myös oman painoluokkansa! Kaikkien suoritusten jälkeen oli ihana mennä Steak & Shaken kautta kotiin nukkumaan. 

♥: Tanja

VIDEO

On ihan okei etten oo saanu aikaseks laittaa sitä Havaijinmatka videoo vielä koska eihän siitä oo vasta ku kuukausi. Sain kuitenki kootuks toisenlaisen videon, nimittäin viime torstain JV-poikien korispelistä, jossa meijän Poms tiimi siis myös esiinty. Koska toi oli torstaina eikä ollu kyse Varsitypojista, siellä ei ollu niin paljoa ihmisiä eikä ihan samaa meininkiä, mutta tosta näkee vähän miten monet tiistai/torstai/perjantai-illat täällä kuluu :)

♥: Tanja

Vuoristorataa

Tän postauksen yleisfiilis olis ollu valehtelematta ihan erilainen jos olisin kirjottanut tän muutama tunti sitte.

Viimeset pari päivää on jostain syystä ottanu päähän pienetki asiat helposti ja oon vaan miettiny kotiinpaluuta ja kaikkea Suomeen liittyvää. Oon ollu henkisesti ja fyysisesti tosi väsyny, eikä oo tehny mieli olla sosiaalinen ja aktiivinen. Puhuttiin vaihtarikavereiden kanssa eilen siitä, kuinka kaikilla on just nyt sellanen fiilis että kotona oleminen ois ihan täydellinen juttu. Kaikkia vähän ärsyttää monet asiat täällä ja vaikka esimerkiks julkisen liikenteen ja joskus tekemisenki puuttuminen on mua alusta asti ärsyttäny silloin tällöin, vasta nyt se alko kunnolla tympimään. Ilman mitään kunnon syytä, mulla on ollu nyt ehkä viikon ajan sellanen fiilis, että Suomessa vaan melkeen kaikki asiat tehään paremmin ja täällä monet tavat ärsyttää. En analysoiny sen enempää syytä tähän mun fiilikseen, kunnes eilen keskustellessa Mona sano, että toi taitaa olla se kuuluisa kulttuurishokki. Ja sitte mäki tajusin, että sehän se varmasti on :D En tosin ajatellu, että se tulis näin myöhään, mutta nyt jotenki kun tiedostan sen, on helpompi ajatella positiivisesti ja ymmärtää, että seki yleisärsytys menee ohi ja siitä ei kannata välittää. Ja siis vaikka monet tavat täällä ärsyttäis, se ei silti tarkota että mököttäisin täällä tekemättä mitään: ihan samanlailla elämä rullaa täällä kuin ennenkin.

 Tänään tohon mun yleisfiilikseen tuli kuitenki täyskäännös. Päivään sisälty useita pieniä juttuja, jotka teki mut iloseks. Koulun jälkeen syötiin Poms teamin kanssa Mäkkäriruuat, minkä jälkeen laittauduttiin yhessä illan esitystä varten ja treenattiin. Päästiin siis vihdoin esiintymään Varsity poikien pelin väliajalla ja oli niin ihana pitkästä aikaa tehä just sitä mistä mä tykkään, eli tanssia ja esiintyä. Mua ei jännittäny yhtään, mutta monille tytöille toi oli eka kerta esiintymässä koskaan. Vaikkei me mikään maailman paras teami olla tasoltamme, tykkään tosi paljon noista ihmisistä ja meidän coachista! Meitä on vaan 6 ja tuntuu, että ollaan paljon yhtenäisempi tiimi kun esim mitä oltiin cheerleadingissa. Anyway, esitys suju ainaki mun osalta täydellisesti (en tiiä mitä muut oli mieltä omista suorituksistaan) ja sen jälkeen jäi hyvä mieli :) Yks päivän positiivisista käänteistä oli tärkeeltä ihmiseltä tullu pitkä viesti, joka sai kyyneleet silmään kun luin sitä ennen esiintymistä. Nää tapahtumat sai mulle sellasen olon, että mulla on ihania ja rakkaita ihmisiä Suomessa, jotka oottaa mua ja sillä aikaa mun on turha ärsyyntyä pienistä asioista täällä, koska mä elän parhaillaan elämää, josta mä haaveilin aiemmin ja teen just niitä perus amerikkalaisia juttuja, mitkä oli aina ollu mun unelmia. Vaikka kaikki ei aina tunnu täydelliseltä, eikä se että oon Amerikassa tee elämästä mitään jatkuvaa "American dreamia", pitää välillä pysähtyä miettimään, että mä koen ihan oikeesti täällä niitä juttuja, joista ennen luin vaan muiden blogeista. Mulla on ympärillä mahtavia ihmisiä, niin amerikkalaisia kuin ympäri maailmaa tulleita vaihtareita, ja päivä päivältä osaan olla enemmän oma itteni ja nauttia pienemmistäkin asioista.

♥: Tanja

Hawaii - Last day

Näin parin viikon jälkeen voidaan muistella täältä pakkasen ja lumen keskeltä tota viimeistä Havaji-päivää, joka oli ehdottomasti yks mun lemppareista!

 Snorklaamaan! 

 Tässä näkyy tää kuuluista Hanauma Bay, jossa oltiin snorklaamassa. Tästä kuvasta näkeeki hyvin, miten kirkasta vesi oli ja miten paljon tuolla oli tota korallia. 

 Mä en oo koskaan ollu snorklaamassa tollasessa paikassa, jossa oikeesti on jotain kaloja, joten en ollu uskoo silmiäni ku menin tonne. Uiskentelin 2 tuntia putkeen ympäriinsä ja yritin saada mahollisimman hyviä kuvia. Mulla oli käytössä iPhone ja sille vedenkestävä suoja, joten ei mitään maailman parhaita kuvia mutta kivoja kuitenki! Korallia oli niin paljon, että tuolla puikkelehtiminen oli välillä tosi vaikeeta. Joistain kohista se veden pinta oli niin lähellä korallia, että oli pakko uida maha ihan kiinni siinä, mikä oli ahistavaa koska se oli täynnä merisiilejä :D Kuitenki mitä syvemmälle ui, sitä enemmän siellä tuli sellasia hienoja "aukioita", jossa oli vaan hiekkaa pohjalla. Siellä myös näki mitä erikoisempia kaloja ja bongattiin myös merikilpikonna, jota oli pakko koskettaa kun se ui niin lähellä.

 Tätä voi jo kutsua paratiisiksi

Unohtumattoman snorklauspäivän jälkeen mentiin hotellille laittautumaan, minkä jälkeen suunnattiin viimeisen illan perinteiseen havajilaiseen juhlaan, Luauun. Siellä oli kaikennäköstä pientä ohjelmaa, sekä ruokailu. Ilta huipentu showhun, joka oli täynnä Havajin kulttuuria ja tanssia. Mekin päästiin tanssimaan hulaa lavalle.

 Ihan uskomattoman kaunis paikka

 My Brazilian roommate <3 

Koko matka oli ihan huikee kokemus ja oon niin onnellinen että pääsin käymään tuolla. Kiitos isä ja äiti<3
En oo ikinä ollu missään noin kauniissa paikassa, eikä mulla tuu mieleen mitään, mitä ois ehdottomasti pitäny vielä kokea tuolla. Tohon viikkoon mahtu just vähän kaikkea surffauksesta shoppailuun ja rannalla makoilusta snorklaukseen. Tietty oisin mielelläni ollut tuolla pidempäänki ja vikana aamuna tunnelmat olikin kaikilla aika haikeet. Tapasin kuitenki ihan mahtavia ihmisiä ja vietin yhen elämäni parhaista viikoista!

-MAHALO HAWAII-

Ps. Loppuun vielä ajattelin kysyä, jos jollain olis jotain toiveita mistä voisin tehä postauksen? Vaikee nimittäin tietää mikä teitä kiinnostaa eniten. Joten kertokaa jos on mitään ideoita!

♥: Tanja